Kuinka työkykyjohtaminen tukee työntekijöiden jaksamista?

Työkykyjohtaminen on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka tukee työntekijöiden jaksamista yhdistämällä hyvät johtamiskäytännöt ja fyysisen työympäristön suunnittelun. Se perustuu ajatukseen, että työympäristö vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja tuottavuuteen. Kun työkykyjohtaminen toteutetaan oikein, se vähentää sairauspoissaoloja, parantaa keskittymiskykyä ja lisää työtyytyväisyyttä. Toimiva tilasuunnittelu on keskeinen osa tätä kokonaisuutta, sillä hyvin suunnitellut toimitilat tukevat sekä yksilöllisiä työntekotapoja että yhteisöllisyyttä.

Mitä työkykyjohtaminen tarkoittaa nykyaikaisessa työympäristössä?

Työkykyjohtaminen nykyaikaisessa työympäristössä tarkoittaa systemaattista toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden kykyä suoriutua työtehtävistään ja ylläpitää hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa huomioidaan sekä henkinen hyvinvointi että fyysinen työympäristö.

Modernissa työelämässä työkykyjohtaminen on laajentunut perinteisestä sairauksien ehkäisystä kattamaan myös työympäristön kehittämisen. Tutkimusten mukaan fyysinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden jaksamiseen ja motivaatioon. Työterveyslaitoksen mukaan työympäristön olosuhteilla on suora yhteys työntekijöiden kokemaan stressiin ja työn imuun.

Tilojen suunnittelulla on keskeinen rooli työkykyjohtamisessa. Toimivat, ergonomiset ja viihtyisät tilat tukevat työn sujuvuutta, vähentävät kuormitusta ja lisäävät työhyvinvointia. Työkykyjohtaminen edellyttää tilojen monipuolisuutta – tarvitaan tiloja niin keskittymistä vaativaan työhön, yhteistyöhön kuin palautumiseenkin.

Miten työympäristön suunnittelu vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen?

Työympäristön suunnittelu vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden jaksamiseen luomalla puitteet, jotka joko tukevat tai kuormittavat hyvinvointia. Hyvin suunniteltu tila vähentää stressiä, tukee erilaisia työskentelytapoja ja edistää fyysistä terveyttä, kun taas huonosti toimiva ympäristö voi aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta.

Ergonomia on keskeinen tekijä jaksamisen kannalta. Säädettävät työpisteet, oikein mitoitetut kalusteet ja mahdollisuus työasennon vaihteluun ehkäisevät tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Sitra on todennut tutkimuksissaan, että ergonomisesti suunnitelluilla työpisteillä voidaan merkittävästi vähentää sairauspoissaoloja.

Valaistus vaikuttaa suoraan vireystilaan ja jaksamiseen. Oikeanlainen, säädettävä valaistus tukee vuorokausirytmiä ja auttaa keskittymään. Akustiikka puolestaan vaikuttaa kognitiiviseen kuormitukseen – hälyisässä ympäristössä työntekijä väsyy nopeammin jatkuvan melusaasteen vuoksi.

Tilojen monipuolisuus on jaksamisen kannalta tärkeää. Työympäristön tulisi tarjota erilaisia työskentelytiloja eri tarpeisiin: keskittymistä vaativaan työhön, tiimityöskentelyyn, virtuaalikokouksiin ja palautumiseen. Tämä tukee työn hallinnan tunnetta ja vähentää kuormitusta.

Millaisia konkreettisia työkykyjohtamisen käytäntöjä voidaan soveltaa toimitiloissa?

Toimitiloissa voidaan soveltaa useita konkreettisia työkykyjohtamisen käytäntöjä, jotka tukevat työntekijöiden jaksamista. Näihin kuuluvat tilasuunnittelun ratkaisut, jotka huomioivat erilaiset työn tekemisen tavat ja työntekijöiden yksilölliset tarpeet.

Monitilatoimisto, jossa on erilaisia työskentely-ympäristöjä, on yksi tehokkaimmista ratkaisuista. Tällaisessa tilassa voi olla:

• Rauhallisia keskittymisalueita, jotka on akustoitu hyvin ja erotettu muusta tilasta
• Yhteistyöalueita, jotka kannustavat vuorovaikutukseen ja ideointiin
• Pistäytymistiloja, joissa voi pitää virtuaalikokouksia häiritsemättä muita
• Laadukkaita taukotiloja, jotka tukevat palautumista ja sosiaalista kanssakäymistä

Liikkumista edistävät ratkaisut, kuten sähköpöydät, seisomatyöpisteet ja helppokulkuiset portaikot, kannustavat aktiivisuuteen työpäivän aikana. Näin voidaan vähentää pitkän istumisen haittoja.

Luontoyhteyden tuominen toimistoon biofilian periaatteiden mukaisesti – luonnonvaloa, kasveja, luonnonmateriaaleja ja näkymiä ulos – on tutkitusti stressiä vähentävä tekijä. Työympäristösuunnittelussa tämä voidaan huomioida sijoittamalla työpisteet ikkunoiden läheisyyteen ja tuomalla luontoelementtejä tiloihin.

Mikä on työympäristön ja työkykyjohtamisen välinen yhteys?

Työympäristön ja työkykyjohtamisen välillä on vahva vuorovaikutteinen suhde: hyvin suunniteltu työympäristö tukee työkykyjohtamisen tavoitteita, ja työkykyjohtamisen periaatteet ohjaavat työympäristön kehittämistä. Tämä yhteys muodostaa perustan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille työssä.

Työympäristö toimii työkykyjohtamisen konkreettisena työkaluna. Kun yritys panostaa laadukkaaseen tilasuunnitteluun, se viestii välittävänsä työntekijöiden hyvinvoinnista ja tukee näin johtamisen tavoitteita. Fyysinen ympäristö voi joko tukea tai haitata johtamiskäytäntöjen toteutumista käytännössä.

Hyvä työympäristösuunnittelu huomioi eri työntekijäryhmien tarpeet ja tukee erilaisia työskentelytapoja. Tämä edistää yksilöllistä työkykyjohtamista, jossa jokainen työntekijä saa tarvitsemansa tuen. Tilasuunnittelulla voidaan myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja organisaatiokulttuuria, jotka ovat tärkeitä työkykyjohtamisen elementtejä.

Työympäristö voi toimia muutoksen katalysaattorina. Uudet tilat mahdollistavat usein uudenlaisten toimintatapojen käyttöönoton, mikä tukee työkykyjohtamisen kehittämistä ja uudistamista organisaatiossa.

Miten työkykyjohtamisen vaikutuksia voidaan mitata?

Työkykyjohtamisen vaikutuksia voidaan mitata monipuolisilla mittareilla, jotka arvioivat sekä työntekijöiden kokemuksia että objektiivisesti havaittavia muutoksia. Säännöllinen mittaaminen auttaa kehittämään työympäristöä ja johtamiskäytäntöjä entistä paremmin työntekijöiden jaksamista tukeviksi.

Työtyytyväisyyskyselyt ovat perinteinen, mutta edelleen toimiva tapa mitata työntekijöiden kokemuksia. Niissä voidaan kartoittaa tyytyväisyyttä työympäristöön, johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Moderneihin kyselyihin voidaan sisällyttää myös tilojen toimivuuteen liittyviä kysymyksiä.

Sairauspoissaolojen seuranta antaa objektiivista tietoa työkykyjohtamisen vaikutuksista. Työterveyslaitos suosittelee seuraamaan erityisesti lyhyiden sairauspoissaolojen määrää, sillä ne voivat indikoida työympäristön ongelmia ja työuupumusta.

Tilojen käyttöaste- ja tyytyväisyysmittaukset auttavat arvioimaan työympäristön toimivuutta. Näillä voidaan selvittää, miten hyvin tilat palvelevat eri työtehtäviä ja tukevat työssä jaksamista. Tuloksia voidaan hyödyntää tilojen jatkokehittämisessä.

Tuottavuuden mittarit voivat antaa tietoa työkykyjohtamisen taloudellisista vaikutuksista. Näitä ovat esimerkiksi asiakastyytyväisyys, projektien läpivientiajat tai innovaatioiden määrä. On kuitenkin huomioitava, että tuottavuuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin työkykyjohtaminen.

Mitä hyötyjä työkykyjohtamisesta on organisaatiolle?

Työkykyjohtamisesta on organisaatiolle merkittäviä hyötyjä, jotka näkyvät sekä henkilöstön hyvinvoinnissa että liiketoiminnan tuloksissa. Nämä hyödyt tekevät työkykyjohtamisesta strategisen kilpailuedun nykyaikaisilla työmarkkinoilla.

Sairauspoissaolojen väheneminen on yksi konkreettisimmista hyödyistä. Kun työntekijät voivat hyvin ja työympäristö tukee terveyttä, vähenevät sekä lyhyet että pitkät poissaolot. Tämä tuo merkittäviä kustannussäästöjä ja parantaa toiminnan ennustettavuutta.

Työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio kasvavat, kun he kokevat organisaation välittävän heidän hyvinvoinnistaan. Hyvin suunnitellut toimitilat ovat konkreettinen osoitus tästä välittämisestä. Sitoutuneet työntekijät ovat valmiimpia panostamaan työhönsä ja kehittämään toimintaa.

Organisaation maine ja houkuttelevuus työnantajana paranevat työkykyjohtamisen myötä. Laadukkaat, viihtyisät toimitilat ja hyvinvointia tukeva johtamiskulttuuri ovat kilpailuvaltteja osaajien rekrytoinnissa ja pitämisessä.

Parhaimmillaan työkykyjohtaminen vahvistaa organisaatiokulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Toimitilat, jotka tukevat kohtaamisia, yhteistyötä ja epämuodollista vuorovaikutusta, auttavat rakentamaan vahvempaa yhteisöä ja parantavat tiedon jakamista organisaatiossa.

Työkykyjohtamisen hyödyt ulottuvat siis paljon sairauspoissaolojen vähentämistä pidemmälle – ne rakentavat kestävää pohjaa organisaation menestykselle ja elinvoimaisuudelle pitkällä aikavälillä.