Yhdessä tekemisen voima – luova johtaminen ei tapahdu tyhjiössä
Näkökulmat – Milka Tulinen
Luova johtaminen ei ole pelkkä toimenkuva – se on tapa ajatella, toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kyse on enemmänkin tilan antamisesta, luottamuksen rakentamisesta sekä innostamisen ja uskaltamisen mahdollistamisesta. Se perustuu yhteistyöhön, ei yksivetoiseen suunnan näyttämiseen.
Luovuus syntyy vuorovaikutuksesta
Luova johtaminen ei tapahdu yksin, vaan aina muiden kanssa. Se on kykyä sytyttää innostuksen kipinä ja ylläpitää kiinnostus ympärillä olevissa ihmisissä – ennen kaikkea se on rohkeutta päästää irti täydellisyyden tavoittelusta. Ensimmäinen askel luovan työn mahdollistamisessa on opetella pois liiallisesta itsesensuurista ja kontrollin tarpeesta. Tärkeintä on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa ideat voivat syntyä, kehittyä ja kasvaa. Luottamuksen rakentaminen rohkaisee kaikenlaisten ideoiden esittämiseen ilman pelkoa naurunalaiseksi tai torjutuksi tulemisesta. Tällöin myös aiemmat kokemukset ja haasteet voidaan käsitellä ja hyödyntää rakentavasti tulevissa toimissa. Luovalta johtajalta edellytetään myös kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut ehkä havaitsevat vain riskejä. Keskeistä on toimia samanaikaisesti niin läsnä kuin taustalla: luoda suuntaa, valaa uskoa ja osata astua taustalle tarvittaessa.
Alallamme ihmiset lähtökohtaisesti ajattelevat jo luovasti ja rohkeasti, mutta tuoreista näkökulmista syntyy usein hyviä oivalluksia. Työssäni antoisinta onkin haastaa ajattelemaan asioita poikkeavista näkökulmista, rohkaista uskaltamaan ja rakentaa luottamuksen ilmapiiriä.
Milka Tulinen, perustajaosakas ja luova johtaja, Kakadu
Luottamuksesta innostamiseen ja reflektointiin
Luova työskentely on pohjimmiltaan hyvin ratkaisukeskeistä, ja sen ytimessä on ihmisten välinen vuorovaikutus. Kyse on jatkuvasta prosessista, jossa ideointi, kokeilu, reflektointi ja oppiminen muodostavat syklin, jota toistetaan sekä projektin sisällä että projektista toiseen. Luovan johtajan tehtävä on edistää prosessia rakentamalla turvallinen tila, innostamalla tiimiä ja tarkastelemalla yhdessä opittua, sillä luovuus tarvitsee tilaa ja luottamus tukee onnistumista. Työssä on tärkeää myös ohjata oikeaan suuntaan ja tuntea tekijöiden kiinnostuksen kohteet, taidot ja intohimot, ruokkiakseen onnistunutta lopputulosta. Yhtä olennaista on hahmottaa käytettävissä olevat resurssit, hanketta rajaavat olosuhteet ja laajemmat toimialaan, markkinaan ja maailmantilanteeseen liittyvät muutokset. Luovan johtajan on kyettävä pitämään kokonaiskuva kirkkaana, mutta samalla omalla esimerkillään osoittaa valmiutta päästää irti ideoistaan yhteisen päämäärän hyväksi.
Luova johtaminen on pitkälti tunnetyötä: se perustuu yhteyden luomiseen muihin ja yhteiskehittämiseen, keskusteluun sekä ajatusten vaihtoon – tai kaiken näiden mahdollistamiseen. Se sisältää reflektointia, oppimista ja kykyä pysähtyä myös haasteiden äärelle, jotta ne voidaan nähdä askeleina kohti seuraavia oivalluksia. Tämä vahvistaa tekijöiden uskoa itseensä ja luottamuksen ilmapiiriä, luoden vankemman pohjan suunnittelutyölle.
Miksi luova johtaminen kannattaa?
Kyse ei ole vain pehmeästä arvosta, vaan konkreettisesta kilpailuedusta. Se tuo esiin piilevät ideat, jotka hierarkkisessa toimintakulttuurissa saattavat jäädä pimentoon ja hyödyntämättä. Pahimmillaan esittämättä jääneet ideat voivat estää yritystä kehittymästä eteenpäin. Luovan johtamisen toimintamallit sitouttavat tekijätiimit ja asiakkaat tiiviimmin prosessiin, edistäen visiomme mukaisten inhimillisten ja kestävien ratkaisujen syntymistä alallamme ja ympärillämme. Luovan johtamisen kulttuurissa jokainen kokee ideoidensa olevan tervetulleita ja tasa-arvoisia. Se on samanaikaisesti rohkea ja herkkä tapa rakentaa yhteistä ajattelua, tilaa ja tulevaisuutta ympärillämme.
Milka Tulinen
Perustajaosakas
Luova johtaja
Sisustusarkkitehti SIO